Takaisin julkaisuihin
Tutkimuskatsaus

Talouspakotteiden inhimilliset ja yhteiskunnalliset seuraukset Iranissa: Empiirinen tutkimusnäyttö, pohjoismainen vastuu ja kansainvälinen oikeus

Kattava tutkimuskatsaus (MRY-PUB-BRIEF-2026-01) analysoi YK:n ihmisoikeusneuvoston (A/HRC/51/33/Add.1), Human Rights Watchin, The Lancet -tiedejulkaisun ja kotitaloustutkimusten pohjalta, miten rahoitusalan ylivalvonta (overcompliance) estää syöpä-, talassemia- ja epilepsialääkkeiden sekä ruotsalaisen Mölnlycke Health Caren Mepilex-haavasidosten pääsyn iranilaisille lapsipotilaille.

Tiivistelmä ja keskeiset tutkimushavainnot

Laajamittaiset yksipuoliset talouspakotteet ja rahoitusalan saarto ovat muodostuneet keskeiseksi ulkopoliittiseksi välineeksi Lähi-idässä. Vaikka pakotejärjestelmät sisältävät paperilla muodollisia humanitaarisia poikkeuksia (humanitarian exemptions) elintarvikkeille ja lääkkeille, Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeusneuvoston, Human Rights Watchin (HRW) sekä lääketieteellisten tiedejulkaisujen (The Lancet, BMJ Global Health, Globalization and Health) empiirinen tutkimusnäyttö osoittaa, että poikkeusmekanismit epäonnistuvat käytännössä järjestelmällisesti [1, 2, 3, 4].

Kun keskuspankkiyhteydet, SWIFT-maksuliikenne, merivakuutukset ja kansainväliset toimitusketjut katkaistaan toissijaisten pakotteiden (secondary sanctions) uhalla, globaalit pankit ja eurooppalaiset lääkevalmistajat turvautuvat äärimmäiseen riskien välttämiseen (de-risking) ja ylivalvontaan (overcompliance). Tämän seurauksena pakotteiden todellinen inhimillinen hinta kohdistuu suoraan siviiliväestöön: syöpää, talassemiaa, hemofiliaa, epilepsiaa ja harvinaissairauksia sairastaviin lapsiin sekä kaupunkien koulutettuun keskiluokkaan, joka ylläpitää maan itsenäistä kansalaisyhteiskuntaa [1, 2, 9].

| Indikaattori tai potilasryhmä | Dokumentoitu empiirinen havainto | Ensisijainen lähde |

| :--- | :--- | :--- |

| Tuontilääkkeiden osuus arvoltaan | Tuodut valmislääkkeet ovat 3 % Iranin lääkemarkkinoiden volyymista, mutta ~30 % kokonaisarvosta (syöpälääkkeet, biologiset valmisteet, harvinaissairaudet). | Human Rights Watch (2019); Eurostat [2] |

| Kotimaisen lääketuotannon raaka-aineriippuvuus | Noin 33 % (yksi kolmasosa) Iranissa valmistetuista lääkkeistä on riippuvaisia ulkomailta tuotavista vaikuttavista lääkeaineista (API). | Human Rights Watch (2019) [2] |

| WHO:n välttämättömien lääkkeiden saatavuus | Kriittisiä toimituskatkoksia dokumentoitu 73:ssa WHO:n välttämättömien lääkkeiden listan (Model List of Essential Medicines) valmisteessa. | Setayesh & Mackey, Globalization and Health (2016) [4] |

| EU:n lääkeviennin pudotus | EU-maiden lääkevienti Iraniin laski 40 milj. dollaria (807 milj. dollariin) ja lääkintätarvikevienti 40 milj. dollaria (150 milj. dollariin) jo pakotteiden palauttamisen ensivaiheessa 2018. | Human Rights Watch (2019) / Eurostat [2] |

| Epidermolysis Bullosa (EB, "perhoslapset") | Ruotsalainen Mölnlycke Health Care lopetti Mepilex-haavasidosten toimitukset maaliskuussa 2019 yli 800 EB-potilaalle toissijaisten pakotteiden vuoksi. | YK:n erityisraportoija `A/HRC/51/33/Add.1` (2022); HRW (2019) [1, 2, 3] |

| Talassemia- ja veritautipotilaat | Noin 23 000 talassemiapotilasta kärsii rautakelaatiolääkkeiden (Desferal / deferoksamiini) toimituskatkoksista, mikä on johtanut elinvaurioihin ja ennenaikaisiin kuolemiin. | YK OHCHR (2021–2022); `A/HRC/51/33/Add.1` [1, 3] |

| Kotitalouksien hyvinvointi ja keskiluokka | Valuuttashokit ja inflaatio ovat leikanneet reaalipalkkoja ja työntäneet erityisesti kaupunkien, naisten johtamat ja vakuuttamattomat kotitaloudet köyhyysrajan alapuolelle. | Salehi-Isfahani (2023); Batmanghelidj (2022) [9, 10] |


1. Humanitaaristen poikkeusten murtuminen: Rahoitusalan ylivalvonta ja lääketoimitusketjut

Yleinen oletus eurooppalaisessa ulkopoliittisessa keskustelussa on, että talouspakotteet eivät vahingoita siviilien terveydenhuoltoa, koska lääkkeet ja elintarvikkeet on muodollisesti rajattu pakotteiden ulkopuolelle. Sekä YK:n ihmisoikeusneuvoston raportti `A/HRC/51/33/Add.1` (2022) että Human Rights Watchin 47-sivuinen tutkinta "Maximum Pressure: US Economic Sanctions Harm Iranians' Right to Health" (2019) osoittavat tämän oletuksen virheelliseksi kolmesta rakenteellisesta syystä [1, 2]:

  1. Rahoituskanavien täydellinen tukkeutuminen: Yhdysvaltojen irtautuminen JCPOA-ydinsopimuksesta vuonna 2018 ja Iranin keskuspankin sekä rahoituslaitosten asettaminen pakotelistalle (mukaan lukien terrorismin rahoitukseen viittaavat listaukset) tekivät tavanomaisesta pankkiliikenteestä mahdotonta. Kansainväliset pankit kieltäytyvät käsittelemästä jopa täysin laillisia humanitaarisia maksuja pelätessään miljardiluokan sakkoja ja sulkemista Yhdysvaltain dollarimarkkinoilta [1, 2].
  2. Erikoislääkkeiden ja raaka-aineiden tuontiriippuvuus: Vaikka Iranin kotimainen lääketeollisuus valmistaa määrällisesti noin 97 prosenttia maassa käytetyistä peruslääkkeistä, tuodut valmislääkkeet muodostavat noin 30 prosenttia lääkemarkkinoiden kokonaisarvosta [2]. Nämä 30 prosenttia kattavat lähes kaikki korkean teknologian biologiset lääkkeet, solunsalpaajat, hyytymistekijät ja harvinaissairauksien hoidot. Lisäksi kolmasosa (33 %) kotimaisesta lääketuotannosta on täysin riippuvainen ulkomailta tuotavista vaikuttavista lääkeaineista (Active Pharmaceutical Ingredients, API) ja reagensseista [2, 6].
  3. Vaihtoehtoisten maksumekanismien riittämättömyys: Euroopan unionin vuonna 2019 perustama INSTEX-kauppamekanismi osoittautui toimintakyvyttömäksi ja lakkautettiin, kun taas Sveitsin humanitaarinen kauppajärjestely (SHTA) on kyennyt välittämään vain murto-osan 90 miljoonan asukkaan maan lääketieteellisistä tarpeista raskaan byrokratian ja pankkien riskienvälttelyn vuoksi [1, 2].

2. Pohjoismainen tapaustutkimus: Ruotsalainen Mölnlycke Health Care ja Iranin "perhoslapset" (Epidermolysis Bullosa)

Suomalaisille ja pohjoismaisille päättäjille konkreettisin esimerkki toissijaisten pakotteiden ja ylivalvonnan (overcompliance) tuhoisista vaikutuksista liittyy pohjoismaiseen terveysteknologiayritykseen:

> "Erityisen huolestuttavia ovat vakavat haasteet ulkomaisten yritysten valmistamien, ihmishenkiä pelastavien lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden hankinnassa ja toimittamisessa harvinaisten sairauksien hoitoon, mukaan lukien tietyt syöpätyypit, talassemia, hemofilia, leukemia, iktyoosi, MS-tauti ja epidermolysis bullosa."

> — YK:n erityisraportoija Alena Douhan, YK:n ihmisoikeusneuvoston raportti `A/HRC/51/33/Add.1`, kohta 28 (2022) [1]

  • Sairauden luonne: Epidermolysis Bullosa (EB) on harvinainen, perinnöllinen ja äärimmäisen kivulias ihosairaus, jota sairastaa Iranissa yli 800 ihmistä — valtaosin lapsia, joita kutsutaan "perhoslapsiksi", koska heidän ihonsa on yhtä hauras kuin perhosen siipi ja rikkoutuu pienimmästäkin kosketuksesta [2, 3].
  • Pohjoismainen yhteys (*Mepilex*): Tavallinen sideharso tarttuu EB-lapsen avoimiin haavoihin ja repii ihon irti sidosta vaihdettaessa. Ainoa tehokas suoja tulehduksia ja sormien yhteenkasvamista vastaan on ruotsalaisen Mölnlycke Health Care -yhtiön (pääkonttori Göteborgissa) valmistama Mepilex-silikonivaahtosidos [2, 3].
  • Toimitusten katkaiseminen maaliskuussa 2019: Ennen pakotteiden palauttamista iranilainen potilasjärjestö EB Home jakoi Mepilex-sidoksia maksutta sadoille lapsille. Maaliskuussa 2019 Mölnlycke Health Care ilmoitti kirjallisesti EB Homelle, että Yhdysvaltain talouspakotteisiin liittyvien rahoitus- ja vaatimustenmukaisuusriskien vuoksi yhtiö ei voi enää toimittaa Mepilex-sidoksia Iraniin [2, 3].
  • Inhimilliset seuraukset: Ilman suojaavia sidoksia kymmenet iranilaiset EB-lapset ovat kärsineet vakavista bakteeri-infektioista, verenmyrkytyksestä (sepsis), raajojen yhteenkasvamisesta ja amputaatioista, ja YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat dokumentoineet useita täysin estettävissä olleita lapsikuolemia [1, 3].

3. Kliiniset vaikutukset haavoittuviin potilasryhmiin

Lääketieteelliset julkaisut — mukaan lukien Harvardin ja Teheranin tutkijoiden katsaukset The Lancet -lehdessä (Danaei et al., 2019; Aloosh et al., 2019; Takian et al., 2020) sekä International Journal of Health Policy and Management -julkaisun systemaattinen ihmisoikeusarviointi (Kokabisaghi, 2018) — dokumentoivat laaja-alaisen hoitokriisin [5, 6, 7, 8]:

| Potilasryhmä | Arvioitu potilasmäärä Iranissa | Pakotteista ja pankkisaarrosta johtuva pullonkaula | Dokumentoitu kliininen seuraus |

| :--- | :--- | :--- | :--- |

| Talassemia (beeta-talassemia major) | ~23 000 potilasta | Eurooppalaisten valmistajien (kuten Novartis ja Roquette Frères) toimittamien rautakelaatiolääkkeiden (Desferal / deferoksamiini ja deferasiroksin raaka-aineet) maksu- ja toimitusesteet. | Raudan kertyminen sydämeen ja maksaan, vakavat elinvauriot ja nuorten potilaiden kuolleisuuden kasvu [1, 3]. |

| Lasten syöpätaudit ja leukemia | Kymmeniätuhansia uusia tapauksia / vuosi | Solunsalpaajien (esim. asparaginaasi, merkaptopuriini), kohdennettujen vasta-ainehoitojen ja diagnostisten radiofarmaseuttisten aineiden tuontikatkokset (mm. Mahak-lastensairaalassa). | Hoitojaksojen viivästyminen, korvaavien heikkolaatuisten valmisteiden sivuvaikutukset ja alentunut eloonjäämisennuste [2, 6]. |

| Lääkeresistentti epilepsia | Kymmeniätuhansia potilaita | Ulkomailla valmistettujen erikoiskohtauslääkkeiden katoaminen apteekeista valuutta- ja tuontirajoitusten vuoksi. | Hallitsemattomat epilepsiakohtaukset, fyysiset vammat ja pysyvien aivovaurioiden riski lapsilla ja aikuisilla [2]. |

| Hemofilia ja MS-tauti | ~12 000 hemofilia- ja >70 000 MS-potilasta | Hyytymistekijävalmisteiden (Faktori VIII/IX) ja MS-taudin immunomodulaattoreiden ajoittaiset saatavuuskatkokset ja moninkertaistuneet omavastuuhinnat. | Sisäiset verenvuodot, nivelvauriot ja toimintakyvyn ennenaikainen heikkeneminen [1, 5, 6]. |


4. Makrotaloudellinen välittyminen: Inflaatio, köyhyys ja kansalaisyhteiskunnan rapautuminen

Talouspakotteiden vaikutus ei rajoitu sairaaloihin; ne muokkaavat syvästi yhteiskunnan sosioekonomista rakennetta. Taloustieteilijä Djavad Salehi-Isfahanin (2023) laaja ekonometrinen paneelitutkimus Iranin tilastokeskuksen kotitalousaineistosta (Household Expenditure and Income Survey, HEIS) sekä Esfandyar Batmanghelidjin (2022, Johns Hopkins SAIS) tutkimus "The Inflation Weapon" osoittavat seuraavaa [9, 10]:

  1. Reaalipalkkojen romahdus työllisyyden näennäisestä säilymisestä huolimatta: Kun pakotteet leikkaavat maan valuuttatuloja, kansallinen valuutta devalvoituu jyrkästi. Vaikka devalvaatio piti yllä matalan tuottavuuden kotimaista työllisyyttä, palkansaajien reaalipalkat ja kotitalouksien henkeä kohti laskettu kulutus romahtivat [9].
  2. Haavoittuvimpien kotitalouksien köyhtyminen: Ekonometrinen analyysi osoittaa, että inflaatioshokki (erityisesti elintarvikkeiden ja asumisen hintojen nousu) on lisännyt todennäköisyyttä pudota köyhyysrajan alapuolelle kaikkein voimakkaimmin kaupunkitalouksissa, naisten johtamissa kotitalouksissa, ikääntyneiden talouksissa sekä perheissä, joilla ei ole kattavaa sairausvakuutusta [9].
  3. Koulutetun keskiluokan ja kansalaisyhteiskunnan kaventuminen: Kuten sosiologiset ja taloudelliset katsaukset osoittavat, vuosikymmenen kestänyt taloussaarto on supistanut dramaattisesti Iranin kaupunkilaista keskiluokkaa. Kun koulutettujen perheiden kaikki voimavarat kuluvat päivittäiseen toimeentuloon, itsenäisen kansalaisyhteiskunnan, riippumattoman kulttuurielämän, ympäristöjärjestöjen ja akateemisen vuorovaikutuksen toimintaedellytykset heikkenevät, samalla kun epävirallinen harmaa talous ja pakotteiden kiertämisestä hyötyvät verkostot vahvistuvat [1, 9, 10].

5. Kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeusnormisto

Kansainvälisen oikeuden ja YK:n perussopimusten valossa laajamittaiset talouspakotteet, jotka estävät siviiliväestön pääsyn välttämättömään terveydenhuoltoon ja toimeentuloon, ovat ristiriidassa keskeisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa:

  • Oikeus terveyteen (TSS-sopimuksen 12 artikla): Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (ICESCR) 12 artikla sekä YK:n TSS-komitean yleiskommentti nro 14 (2000) kieltävät valtioita asettamasta tai ylläpitämästä toimenpiteitä, jotka rajoittavat lääkkeiden ja lääkinnällisten tarvikkeiden saatavuutta toisessa valtiossa poliittisen tai taloudellisen painostuksen välineenä [1, 5].
  • Oikeus elämään (KP-sopimuksen 6 artikla) ja lapsen oikeudet (LOS 24 artikla): Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (ICCPR) 6 artikla sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (CRC) 24 artikla velvoittavat suojelemaan lasten henkeä ja oikeutta parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. YK:n erityisraportoija (`A/HRC/51/33/Add.1`) on todennut, että pakotteiden aiheuttamat estettävissä olevat kuolemat (kuten EB- ja talassemialasten tapauksissa) loukkaavat suoraan oikeutta elämään [1, 3].
  • Humanitaarisen suhteellisuuden ja erottelun periaate: Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perusperiaatteiden mukaisesti toimenpiteet, jotka aiheuttavat siviiliväestölle kohtuutonta ja ennakoitavissa olevaa kärsimystä suhteessa väitettyihin poliittisiin tavoitteisiin, rikkovat suhteellisuusperiaatetta ja muodostavat käytännössä kollektiivisen rangaistuksen [1, 5].

6. Toimenpidesuositukset Suomen ja Pohjoismaiden päättäjille sekä kansalaisyhteiskunnalle

Makan ry esittää suomalaisille ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijoille, kansanedustajille, tutkijoille ja rauhanjärjestöille neljä konkreettista, näyttöön perustuvaa suositusta:

  1. Pohjoismaisten lääke- ja terveysteknologiatoimitusten suojaaminen (*Safe Harbor* -mekanismit): Suomen ja Pohjoismaiden tulee Euroopan unionissa edistää oikeudellisia ja rahoituksellisia suojamekanismeja (esim. valtion takaamia humanitaarisia maksuväyliä Pohjoismaiden investointipankin tai keskuspankkien kautta), jotta pohjoismaiset valmistajat — kuten ruotsalainen Mölnlycke Health Care tai suomalaiset terveysteknologiayritykset — voivat toimittaa ihmishenkiä pelastavia hoitotarvikkeita ilman kohtuutonta pakoteriskiä.
  2. Pakotteiden pakollinen ihmisoikeusvaikutusten arviointi (HRIA) EU-tasolla: Suomen tulee vaatia EU:n ulkoasiainneuvostossa, että ennen pakotejärjestelmien jatkamista tai laajentamista suoritetaan riippumaton, YK:n kriteereihin perustuva ihmisoikeusvaikutusten arviointi (*Human Rights Impact Assessment*), joka mittaa vaikutuksia lääkkeiden saatavuuteen, lapsikuolleisuuteen ja kotitalouksien ostovoimaan [1, 5].
  3. Toimivat humanitaariset pankkikäytävät (*Humanitarian Banking Corridors*): Pelkät muodolliset poikkeusluvat eivät riitä, jos yksikään eurooppalainen liikepankki ei suostu välittämään maksuja. Suomen ja EU:n tulee tukea suojattuja, läpinäkyviä maksukäytäviä lääkkeiden, API-raaka-aineiden ja sairaalalaitteiden kauppaa varten [1, 2].
  4. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan, lääkäreiden ja tutkijoiden vuoropuhelu: Kutsumme suomalaiset rauhan- ja asiantuntijajärjestöt (Suomen Sadankomitea, Suomen Rauhanliitto, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry) sekä tutkimuslaitokset (TAPRI, Ulkopoliittinen instituutti, yliopistot) yhteistyöhön Makan ry:n kanssa siviilivaikutusten dokumentoimiseksi ja inhimillisen turvallisuuden (inhimillinen turvallisuus) puolustamiseksi.

7. Lähdeluettelo ja ensisijaiset asiakirjat

  1. United Nations Human Rights Council (2022). Report of the Special Rapporteur on the negative impact of unilateral coercive measures on the enjoyment of human rights, Alena Douhan, on her visit to the Islamic Republic of Iran. UN Doc. `A/HRC/51/33/Add.1` (17 August 2022).
  2. Human Rights Watch (2019). "Maximum Pressure": US Economic Sanctions Harm Iranians' Right to Health. New York: Human Rights Watch, October 29, 2019 (47 s.).
  3. United Nations Office of the High Commissioner for Human Rights — OHCHR (2021–2024). Iran: Over-compliance with unilateral sanctions hurting rare disease and thalassemia patients, UN experts warn (erityisraportoijien lausunnot koskien Mölnlycke Health Care / Mepilex -tapauksia ja talassemialääkkeitä).
  4. Setayesh, S., & Mackey, T. K. (2016). Addressing the impact of economic sanctions on Iranian drug shortages in the joint comprehensive plan of action: promoting access to medicines and health diplomacy. Globalization and Health, 12(1), 31.
  5. Kokabisaghi, F. (2018). Assessment of the Effects of Economic Sanctions on Iranians' Right to Health by Using Human Rights Impact Assessment Tool: A Systematic Review. International Journal of Health Policy and Management (IJHPM), 7(5), 374–393.
  6. Danaei, G., Harirchi, I., Sajadi, H. S., Yahyaei, F., & Majdzadeh, R. (2019). The harsh effects of sanctions on Iranian health. The Lancet, 394(10197), 468–469.
  7. Aloosh, M., Salavati, A., & Aloosh, A. (2019). Economic sanctions threaten population health: the case of Iran. The Lancet Public Health, 4(2), e62.
  8. Takian, A., Raoofi, A., & Kazempour-Ardebili, S. (2020). COVID-19 battle during the toughest sanctions against Iran. The Lancet, 395(10229), 1035–1036.
  9. Salehi-Isfahani, D. (2023). The impact of sanctions on household welfare and employment in Iran. Middle East Development Journal, 15(2), 195–222.
  10. Batmanghelidj, E. (2022). The Inflation Weapon: How American Sanctions Harm Iranian Households. Washington, D.C.: Johns Hopkins SAIS & Sanctions and Security Research Project.